Matkapäiväkirja: Firenze ja tekoälyn uudet tuulet (Maaliskuu 2026)
Sunnuntai: Saapuminen renessanssin sydämeen
Lentokoneen pyörät koskettivat Italian maaperää, ja ilmassa oli sellaista sähköä, jota vain Firenze maaliskuussa voi tarjota. Kevät teki tuloaan, ja aurinko tervehti meitä lämpimästi. Matka lentokentältä keskustaan sujui vaivattomasti paikallisella "spåralla" eli raitiovaunulla. Seurasimme ikkunasta ohi viliseviä maisemia, kunnes saavuimme historialliseen ytimeen.
Kun olimme kirjautuneet majoituksiimme, emme malttaneet odottaa hetkeäkään. Firenze kutsui. Suuntasimme suoraan kapeiden kujien kätköistä löytyneeseen pieneen, tunnelmalliseen trattoriaan. Ensimmäinen aito italialainen illallinen, lasillinen paikallista viiniä ja ympärillä vellova italian kieli – silloin se iski: me todella olimme täällä! Vatsat täynnä ja mieli odotusta täynnä valmistauduimme huomiseen. Mielenkiintoinen koulutusviikko Europass Academyssa oli alkamassa.
Maanantai: Ensimmäiset askeleet ja jäätä murtamassa
Joka päivä käsittelimme erilaisia tuen tarpeita ja mietimme, miten tekoälytyökaluja voisi hyödyntää osallisuuden ja oppimisen edistämisessä.
Maanantaimme alkoi juuri niin kuin Italian-aamu kuuluu: täydellisellä aamupalalla. Löysimme Europass-akatemian läheltä pienen, paikallisia kuhisevan kahvilan. Tiskin takana kävi vilske, ja ilman täytti vastapaahdetun kahvin tuoksu. Tilasimme caffe doppiot ja cappuccinot, joiden kylkeen otimme paninot ja makeat cornettat. Se oli lyhyt, mutta täydellinen hetki sulautua paikalliseen elämänmenoon ennen päivän vakavampaa osuutta.
Sitten oli vuorossa akatemian etsintä. Rehellisesti sanottuna meitä hieman jännitti. Mitä viikko toisi tullessaan? Minkälaisia muut osallistujat olisivat? Entä kouluttaja? Ja ehkä tärkeimpänä: olisiko koulutus todella hyödyllinen ja mielenkiintoinen? (Ja kyllä, pohdimme myös, onhan tarjolla kahvia!)
Jännitys osoittautui turhaksi. Ryhmämme oli ihanan kansainvälinen: meidän kahden lisäksi mukana oli osallistujia Bulgariasta, Kreikan mantereelta, Chaniasta ja Portugalista. Koulutus aloitettiin heti "jäänmurtajilla" – hauskoilla tutustumislei-keillä, joiden avulla opimme tuntemaan toisemme nopeasti. Viikon punainen lanka selvisi myös heti: opiskelijan tuki. Joka päivä käsittelimme erilaisia tuen tarpeita ja mietimme, miten tekoälytyökaluja voisi hyödyntää osallisuuden ja oppimisen edistämisessä.
Ensimmäisenä päivänä esittelimme omat koulumme ja – mikä parasta – pääsimme maistelemaan kunkin maan tuomia herkkuja. Kouluttajamme antoi myös loistavia vinkkejä Firenzen nähtävyyksistä ja ruoista, joita ei kannattaisi jättää väliin. Päivän päätteeksi suuntasimme Leonardo Da Vincin museoon. Sen jälkeen tiemme erasivat hetkeksi: Antti jäi imemään itseensä kadun tunnelmaa, kun Maria suuntasi Galileo Galilein museoon.
Tiistai: Promptauksen taikaa ja Uffizin aarteita
Images of a tour of Firenze that we created with Gemini during the course.
_edited_edited.jpg)
Keskiviikko: Syventymistä ja jokivarren tunnelmaa
Kolmantena päivänä työkaluvalikoimamme laajeni entisestään. Tutustuimme Perplexityyn, joka teki vaikutuksen kyvyllään rajata haku vain akateemisiin aineistoihin – täydellinen työkalu opiskelijoille lähdekriittiseen työskentelyyn.
Seuraavaksi vuorossa oli Gamma, joka herätti meissä kummassakin suurta ihastusta. Se osoittautui mainioksi työkaluksi visuaalisten esitysten luomiseen, vaikka harmittelimmekin sen ilmaisen version rajoituksia. Kolmantena työkaluna testasimme NotebookLM:ää, joka paljastui taas sangen mainioksi löydöksi. Koulutuspäivä oli kaikin puolin onnistunut ja inspiroiva!
Iltapäivällä suuntasimme uuden portugalilaisen tuttavamme kanssa toiselle puolelle Arno-jokea. Ylitimme historiallisen Ponte Vecchion, jonka korukaupat kimaltelivat kilpaa auringon kanssa. Päämääränämme oli upea Pitti-palatsi ja sen takana avautuva laaja Boboli-puutarha. Kävely vehreässä puutarhassa oli täydellinen vastapaino päivän intensiiviselle opiskelulle. Illan kruunasi aito firenzeläinen Negroni – klassinen cocktail, joka maistui juuri tässä ympäristössä paremmalta kuin koskaan.
Torstai: Työkalujen tulitusta
Torstai oli varsinainen tehotyöpäivä. Kouluttaja esitteli meille hengästyttävän määrän uusia työkaluja, joista jokainen tuntui avaavan uusia mahdollisuuksia opetukseen. Listalla olivat ainakin: MathGPT (joka oli varsinkin Marialle matematiikan osalta erittäin mielenkiintoinen), Diffit, Napkin, Audiopen, Suno, Foxit, AI Studio ja Wayground.
Päivä oli intensiivinen, ja kokeilimme monenlaisia sovelluksia laidasta laitaan. Vaikka informaatiota tuli paljon, mieli oli innostunut – meillä oli nyt repussamme valtava määrä uusia ideoita ja käytännön työkaluja kotiin vietäväksi.
Perjantai: Luovuutta kaduilla ja diplomi käteen
Viimeinen virallinen koulutuspäivä alkoi tunnelmia kooten. Sitten oli vuorossa lopputehtävä, joka vei meidät takaisin Firenzen kauniille kaduille. Tehtävänämme oli kuvata ja editoida video CapCut-sovelluksella. Jakauduimme ryhmiin ja annoimme luovuuden virrata. Aurinkoinen kaupunki tarjosi täydelliset lavasteet, ja meillä oli hauskaa kuvatessamme materiaalia historiallisen keskustan hälinässä.
Videoiden editoinnin ja esittelyn jälkeen oli juhlallinen hetki: saimme diplomimme! Vaihdoimme vielä viimeiset kuulumiset ja tunnelmat muiden osallistujien kanssa. Oli haikeaa ajatella, että yhteinen opiskeluviikko oli ohi, mutta olimme saaneet paitsi oppia, myös uusia ystäviä.
_edited_edited.jpg)
Lauantai: Chiantin kukkulat ja jäähyväiset kukkulalta
Lauantai oli omistettu koulutukseen kuuluvalle viinitilaretkelle. Hyppäsimme bussiin ja jätimme kaupungin vilinän taaksemme, suunnatessa kohti Chiantin alueen kauniita maisemia. Kukkulat olivat vihreitä ja sypressit reunustivat teitä. Vierailimme kahdella eri viinitilalla, joissa pääsimme tutustumaan viininvalmistuksen saloihin ja tietenkin maistelemaan tilojen tuotteita. Oli huikea retki, ja oli ihanaa jakaa tämä kokemus oman koulutusporukan kanssa.
Paluu Firenzeen merkitsi myös jäähyväisten alkua. Viimeisen illan kunniaksi kiipesimme Piazzale Michelangelolle. Se oli täydellinen päätös viikolle. Kun aurinko laski ja värjäsi taivaan oranssin ja purppuran sävyillä, edessämme avautui koko Firenzen vanhakaupunki: Duomon kupoli, Palazzo Vecchion torni ja Arno-joen sillat. Seisoin siinä, katselin maisemaa ja mietin kulunutta viikkoa. Se oli ollut täynnä oppimista, naurua, uusia kohtaamisia ja kauneutta. Sieltä laskeuduimme vielä viimeiselle yhteiselle illalliselle portugalilaisen kollegamme kanssa, ja näin upea viikko sai asianmukaisen, herkullisen päätöksen.
Sunnuntai: David ja kotiinpaluu
Sunnuntai valkeni haikeissa merkeissä. Kotimatkan aika oli koittanut, mutta emme voineet lähteä ilman yhtä viimeistä kohtaamista. Suuntasimme Galleria dell'Accademiaan, missä meitä odotti Michelangelon upea David-patsas. Seisoin siinä, katsellen marmorisen jättiläisen täydellisyyttä, ja tunsin suurta kiitollisuutta tästä viikosta.
Sitten oli aika suunnata nenä kohti lentokenttää. Välilaskujen kautta palasimme lopulta takaisin Suomen maaperälle, repussamme valtava määrä uutta tietoa, ideoita ja muistoja. Huikea kokemus kaiken kaikkiaan, ja todella hyödyllinen koulutus tekoälyn hyödyntämisestä opiskelijan tuen näkökulmasta! Firenze, me palaamme vielä.
text for this blog has been enhanced with AI
